Povu Doben Timor-Leste,
Iha Loron Nasionál Juventude nian ida-ne’e, ita iha momentu ida-ne’ebé liu fali selebrasaun ne’e rasik, maibé marka mós aniversáriu ba da-32 husi Masakre Semitériu Santa Cruz nian. Loron ida-ne’ebé hamosu fali memória sira ne’ebé hakanek, maibé mós hatudu reziliénsia no forsa husi ita-nia joven sira.
Ohin, ita haree fali ba kotuk, ba luta husi hirak ne’ebé halo uluk ona funu antes ita. Masakre Santa Cruz sai fitar ida iha ita-nia istória, ne’ebé fó-hanoin oinsá difísil no susar tebes atu hetan liberdade no justisa.
Maibé, ne’e mós sai nu’udar sasin ba foin-sa’e Timor-oan sira-nia aten-brani. Iha 12 Novembru 1991, foin-sa’e sira hanesan imi iha liña-oin hodi hasoru kilat-musan, defende ho brani hanoin sira kona-ba liberdade no ukun rasik an. Maski akontesimentu sira-ne’e trájiku, maibé harii ona ita-nia nasaun no fó-hanoin hikas ita kona-ba folin husi ita-nia independénsia.
Ohin, ami selebra ho imi, jerasaun foin-sa’e timoroan sira. Imi mak ita-nia nasaun nia forsa motriz, erdeiru ba independénsia ne’ebé ita luta mate an hodi hetan. Foin-sa’e sira mak ahi-oan ne’ebe mantein moris vizaun nasaun ida-ne’ebé justa, prosperu no unida.
Nu’udar nasaun, ita hasoru dezafiu kompleksu, hahú husi ki’ak multidimensionál to’o inseguransa ai-han, liuliu hafoin akontesimentu globál sira hanesan pandemia COVID-19, funu iha Ukrainia no presaun inflasaun ne’ebé mosu. Imi, foin-sa’e Timor-Leste, iha papél importante atu halo iha senáriu ida-ne’e.
Teknolojia moderna, inovasaun no kreatividade mak instrumentu ne’ebé bele transforma dezafiu ba oportunidade. Imi mak jerasaun ida-ne’ebé tenke lidera tranzisaun ba ekonómia ida-ne’ebé matak liu no sustentável.
Agropekuária, peska, pekuária, turizmu, komérsiu, servisu sira, transporte, komunikasaun – área hirak-ne’e hotu iha fatin ba joven sira atu kontribui ho ideia no aprosimasaun foun sira.
Ita-boot sira involvimentu iha lideransa ba dezenvolvimentu nasaun nian ne’e importante tebes.
Tranzisaun jerasaun la’ós de’it mudansa ba mahein ka lideransa, maibé transferénsia koñesimentu no esperiénsia. Ita fó-ónra ba hirak ne’ebé uluk ita, maibé ita mós harii futuru ida-ne’ebé reflete vizaun no aspirasaun sira husi foin-sa’e Timor-Leste nian.
Adezaun ba Asosiasaun Nasaun Sudeste Aziátiku (ASEAN) no ba Organizasaun Mundiál Komérsiu (OMK) reprezenta oportunidade únika ida ba ita hotu. Ida ne’e mak tempu ne’ebé imi, joven empreendedór sira, mane no feto sira, bele lidera projetu inovadór sira ne’ebé sei dudu ita-nia nasaun iha senáriu internasionál.
Ohin, ha’u husu ba joven Timor-oan idaidak, atu envolve an ativu hodi harii Timor-Leste nia futuru. Sai ajente ba mudansa, sai viziunáriu ne’ebé hakfila dezafiu sai oportunidade. Loron Nasionál Juventude la’ós de’it oinsá selebra, maibé mós kona-ba foti responsabilidade ba legadu ne’ebé husik hela mai ita.
Ita haree ba futuru ho esperansa, determinasaun no kompromisu ne’ebé metin ho ideia sira kona-ba liberdade no justisa, ne’ebé barak mak fó sira-nia moris ba erói no martír iha 12 Novembru 1991.
Hamutuk, ita sei harii Timor-Leste ida-ne’ebé fó onra ba pasadu, hasoru dezafiu sira ohin-loron no prepara ba futuru ida-ne’ebé nabilan.
Obrigadu barak.
Moris-naruk ba foin-sa’e sira iha Timor-Leste!
Maromak sei haraik bénsaun ba ita hotu.