Lafaek News—Sente fuan sei kanek no laran moras ho fitar sei belit iha isin lolon hodi sukit bei-beik kakutak atu hanoin esperiénsia hirak be moruk iha loron ida hanaran 12 Novembru 1991, husi Motael ba Santa Krúz basá sori ona ho titulu Repúblika Demokrátika Timor Leste.
Ohin loron titulu Ukun Rasik An nakfilak ba lulik ne’ebé hakerek husi ran bainhira revolta makerek nain sira nia hakarak hanehan direitu ba liberdade no amizade iha ne’ebé foin sa’e feto ho mane sira luta iha 12 Novembru 1991, fanun povu mundu tomak loke matan, hateke hodi espresa asaun solidariedade ba Timor Leste liberta an husi makerek nain sira liman kro’at.
Kuda unidade hodi liberta povu kiik sira ne’ebé hahoris jerasaun lutador sira iha tempu 1991, tanba seidauk sente lolos saida mak oan sira iha tempu ne’eba ezije kontráriu ho rezultadu ohin loron nian, laiha amizade polítika, laiha amizade dezenvolvimentu no laiha amizade Timorizasaun.
Sobrevivente 12 Novembru feto oan ida ho naran, Dulce de Fátima Ximenes G. da Silva, hateten loron ida ohin loron espesiál tebes maski kanek, maski triste maibé, sira fuan boot ho loron ida ohin, loron ne’ebé hatudu ona ba mundu internasionál katak Timor ohin loron ukun rasik-an liuhusi sobrevivente 12 Novembru ne’ebé mak iha tinan 1991 liu bá.
“Ami feto nia papél uluk joven iha tinan XXXI liubá ami unidade no fuan boot tebes, maski ami eskola iha fatin ne’ebé keta-ketak maibé ami nia unidade juventude lóriku aswa’in ida ne’ebé lori juventude ba mundu internasionál ne’e tanba ho unidade, ne’e mak ohin loron ami sei hamriik nafatin hatudu ba mundu katak ita ukun-an mai husi ami nia sakrífísiu, ami nia sofrimentu todan, ami nia hanoin tomak ba nasaun ida ne’e maka luta ba ukun rasik-an too ohin loron,” espresasaun husi sobrevivente 12 Novembru Dulce de F. Ximenes G. da Silva iha semitériu Santa Krúz Dili (12/11/2022).
Hanesan juventude ne’ebé fuan boot ami nia partisipasaun nu’udar akólitus, eskutéiru, no ami hanesan estudante ne’ebé atividade barak liu iha igreja, maske ho situasaun ida uluk ligadu ho Timor-Timur bapa sira dehan Indonézia sira nia ukun ho torturasaun boot tebes, maibé ho fuan boot no la tauk, bele mate más folin ho ukun rasik an.
“Ami la tauk mate maibé ami fiar katak nasaun ida ne’e sei forte maka sei ukun rasik-an, ita sei livre husi ukun rasik-an ne’ebé Indonézia mai ukun ita. ami feto nia partisipasaun iha masakre Santa Krúz ne’e boot tebes, feto nunka tauk mate, família tomak 12 Novembru ami nia liafuan ida dehan katak ami hakarak luta ba ukun rasik-an,” haktuir nia.
Ohin loron sistema polítika estadu Timor Leste, hatuur lolos ona ho airin haat, Prezidente Repúblika, Parlamentu Nasional, Governu ho Tribunal, Timor-oan nain haat ne’ebé lidera hela instituisaun lulik hat ne’e tenke fuan boot, simu malu hanoin ida, servi lolos povu, tanba povu, moris livre, moris nakonu ho direitu ekonomia diak depende ba instituisaun lulik hat ne’e atu defende direitu ba feto sira nia luta.
“Governu sé de’it mak atu troka governu ida ne’e hakarak hatudu ba rai doben Timor-Leste katak feto Timor-Leste nia papél tenke hasa’e ba 75%, sira tenke tau aas feto nia papél tanba feto nia luta ba ukun rasik-an mós boot ba nasaun ida ne’e mak ohin loron sira goja iha ruin ho ran ninia leten, husu ba joven sira atu banati tuir ami nia atitude, hahalok ida joven lóriku aswa’in nian, unidade, ka’er liman hamutuk halo buat di’ak ba rai doben ida ne’e, labele mai halo grupu hodi insulta malu, oho malu no krime ba nasaun ida ne’e. Se imi halo krime nafatin, imi terus liu fali ami uluk hakarak atu luta ba ukun rasik-an ida ne’e, ha’u hakarak imi joven sira hatudu unidade ba, liuhusi imi nia attitude ne’ebé di’ak hanesan mós joven lóriku aswa’in halo ba nasaun ida ne’e,” katak sobrevivente Santa Krús ne’e.
Maske, torturasaun husi ema makerek sira liu ona, maibé iha torturasaun foun liu husi dalan polítika ne’ebé prátika husi nai-ulun sira ne’ebé sai hanesan bibi-atan ba povu Timor Leste.
“Ami fuan kanek tebes ho atitude governu nian ida ne’ebé hakanek ami fuan no hakanek joven sira ohin loron sai aat (brutalizmu), tanba governu la tau atensaun boot atu ukun nasaun ida ne’e la’o ba oin ho di’ak.
Governu sira tenke iha plataforma polítika ida ne’ebé diak hodi hamate joven sira ne’ebé oho malu, tuda malu, hakanek malu, asaltu malu, buat sira ne’e hotu mak agora dadauk la hatudu unidade hanesan uluk joven lóriku aswa’in sira dehan ran no ruin ne’ebé mak uluk fakar iha Santa Krúz, hatudu ba mundu internasionál katak joven husi tinan 1991 unidade, maibé joven ida agora oho malu ho ran ne’ebé mak sira fakar iha rai ida ne’e nia leten ne’e ran ida ne’ebé mak agora hatudu ba governu atu hadi’a se governu la hadi’a mak nasaun ida ne’e sei la la’o ba oin.
“Husu mós ba governu atu tau atensaun ba sobrevivente sira hotu, tanba imi ukun rai ida ne’e atu hadi’ak povu nia moris la’os ukun atu hanoin hariku imi nia-an, hariku imi nia familia, hariku imi nia moris de’it, ohin loron imi goja husi ami nia sofrimentu ida ne’e, maibé kuidadu, ran ho ruin sei rekere imi la’os ohin masin para atu meer kedas para ohin loron atu rekere maibé imi nia jeresaun ba jerasaun sei rekere husi ran ho ruin ida ne’ebé mak luta ukun rasik-an,” vítima 12 Novembru 1991 ne’e hakotu.
Kontribuitora : Santidade Ribeiro
Editór : Agapito de Deus




