HUSI: KALISTU KAB SILA
INTRODUSAUN
POLÍTIKA determina Nasaun ida nia destinasaun. Nasaun barak maka desenvovimentu lao hakdasak tanba prátika polítika lao la tuir nia dalan. Katak, iha parte ida ukun la hare ba iha ema ida ninia kapasidade no habilidade maibe hare liu ba iha partidu polítika hanesan, iha relasaun familia no seluk-seluk tan. Pior liutan, prátika polítika ida hanesan ne’e sai ona hanesan kultura ida ona ne’ebe wainhira partidu polítika seluk manan elisaun no ukun fali mós prátika nafatin polítika bolu malu alis balas dedam. Susar ne’e iha ne’e.
Ita mak manan ita mak ukun, ne’ebe atu hatene ka la hatene mai deit mak ita aprende hamutuk iha serbisu fatin. Sei akontese dunik nune’e iha ita nia prátika polítika iha Timor-Leste entaun ita iha perigu nia laran. Tanba sa? Tanba desenvolvimentu Nasaun ida nian atu lao diak presiza ema ida ke antes ba ukun ne’e iha ona habilidade serbisu ne’ebe diak no professional, laos ba iha serbisu fatin foin maka aprende oinsa serbisu ho professional. Politka bolu malu alias aprende iha serbisu fatin iha posibilidade boot sei rezulta serbisu barak maka sei la lao ka lao mós sei la hamaosu rezultadu serbisu ne’ebe máximu. Nune’e karik, ukun ne’e atu lori Nasaun ne’e ba ne’ebe? Seraque serbisu barak maka iha ita nia oin ne’ebe presiza tebes atu ita halo ka finaliza ho lais iha tempu badak no ho professional. Maibe, ita sei aprende tanba ita mak ukun, ukun ne’e ita nian, mai ita aproveita, maske ita nia habilidade la to’o iha ne’eba.
Ita mak ukun hanesan deit katak ita iha ona ro ida nia leten no ro ne’e atu lao no tenke lao presiza lalais ema ne’ebe antes ne’e iha ona matenek no iha habilidade no professional tebes kona-ba ro ne’e rasik. Sei ita bolu malu mak aprende hamutuk iha ro leten oinsa konduz ka halao ro ne’e klaru katak ro ne’e sei la lao no lao mós karik sei neneik los no iha posibilidade ro ne’e bele mut ka baku fila ka bele mós lao sala dalan hodi labele ba to’o iha destinasaun lolos.
Atu desenvolvimentu iha Nasaun ida nian lao diak, iha parte ida, presiza implementa estrutua polítika ne’ebe maka diak. Estrutura polítika ida ke laos hare liu ba iha prátika polítika bolu malu, la hare ba iha habilidade no profesionalidade, maibe fokus liu ba iha estratejia desenvolvimentu Nasaun nian (Nation Building). Implementasaun estratejia desenvolvimentu Nasaun nian responsabilidade ema hotu nian. Katak, maske la manan ukun, la iha relasaun familia ka mai husi partidu polítika ne’ebe la hanesan, naran katak iha duni habilidade diak, ema ne’e merese kontinua ninia serbisu hodi kontribui ba iha desenvolvimentu Nasaun nian.
Prátika polítika bolu malu tanba relasaun familia, tanba partidu polítika hanesan, no seluk tan, iha posibilidade hamihis espiritu Nasionalismu no Patriotismu ema ida nian, tanba iha prátika polítika bolu malu ne’e foku liu ba iha aproveita ukun hodi hadia moris familia uma laran duke serbisu ho fuan ba desenvolvimentu Nasaun nian. No, ema bele hanoin katak atu serbisu lao ka la lao ne’e U boot, importante fulan-fulan simu salariu. Se mak lakon iha ne’e? Klaru katak Nasaun mak lakon tanba fulan-fulan tenke selu maibe serbisu la lao.
Polítika bolu malu la hare ba iha habilidade no profesionalidade bele partense ba iha modelu ka sistema dinastika polítika. Tanba bele konsidera nudar ukun polítika ne’ebe halao husi grupu ruma ne’ebe iha ligasaun familia. Iha ne’e klaru katak termu, ‘the right person in the right place’ (ema los iha fain ne’ebe los) la funsiona wainhira la iha relasaun familia hodi bele partisipa iha ukun ne’e. Katak, ema sira ne’ebe iha habilidade no iha profesionalidade diak sei la hetan fatin iha ukun ne’e hodi kontribui mós sira nia matenek ba iha desenvolvimentu Nasaun nian, mesmu ke Nasaun presiza tebes sira.
Polítika bolu malu la hare ba iha habilidade no profesionalidade ema nian, karik la halakon, sei sai edukasaun polítika la diak husi jerasaun ida ba jerasaun seluk iha Nasaun ida nia laran. Tanba ne’e, partidu polítika hotu-hotu iha knaar no obrigasaun atu bele transmite edukasaun karakter polítika ne’ebe tau as liu desenvolvimentu Nasaun nian duke importansia familia iha partidu nia laran. Partidu polítika hotu-hotu iha obrigasaun hakuak ema hotu wainhira manan ona ukun iha elisaun maske ema ne’e mai husi partidu polítika la hanesan. Hamutuk iha objetivu ida deit maka, ‘lori desenvolvimentu diak ba Nasaun no kria paz no dame’.
Ligadu ho ida ne’e, siétista klasiku ida ho naran Plataun fó ninia komprensaun kona-ba Nasaun ne’ebe tuir nia Nasaun ne’e konkretizasaun husi justisa. Tuir Nia, Nasaun moris tanba ema ninia realidade ne’ebe ema mesak deit sei labele hatan hotu ninia nesesidade rasik. Katak, ema presiza ema seluk no presiza halo asosiasaun.