(Terça feira, 16/01/2024, Domingos Maia).
Belum sira: Hafoin restaura tiha direito URA iha 20 maiu 2002, Ministério Educação TL, iha momentu nebá, halo esforsu hatuur tiha sistema ida ho provasaun tinan rua; hafoin, muda ba profesor ho estatutu funcionáriu públiku permanente; ida né mós hahú ho rejistu ba mestre voluntáriu sira nebé hanorin hela iha situasaun ida emerjente hodi prosesa ba sai mestri ho estatutu funsionáriu permanente, nebé hanorin hela too ohin loron.
Hafoin, tuir fali mak mosu ona mestri sira ho estadu voluntáriu no muda ba estadu kontratadu tanba ho “Polítika Oferta ba Luta nain no Voluntarista Klandestinu sira”. Né lójiku duni maibé, hatene katak Edukasaun né laós “campo de trabalho”.
Ho situasaun ida emerjente, ulul, bele simu iha momentu hirak nebá. Maibé, tuir fali, situasaun hahú muda daudaun ona ho nia ezijénsia sira foun iha tempu nebé lá hanesan ona ho ida uluk.
Nuné, se avalia no sukat karik ba problema grau kualidade Edukasaun iha TL, ikus né, haré ba hakdasak tiha ona iha nia aspetu kualitativu tanba fator barak. Ita fokacbakun deit: Kualidade profisional no mentalidade hanorin mestri sira nian, maioria hatudu hela sira nia frajilidade todan no tama ona iha faze ida moras króniku, nebé presiza fali tempu naruk atu kura. Tan né, Minustra Edukasaun ho nia aparatur sira tenki brani atende kedas kalais.
Hatudu atitude indixiplinadu housi mestri sira, iha prosesu ensinu no aprendizajen tan dezobediénsia ba estrutura. Katak buat ruma naksalak hela iha né, lá hatene tuir: Se Estrutura leten mak fraku hodi lakon tiha nia kbiit (autoridade) ukun, ou mestri sira mak abuza hela sira sira nia obediénsia?
Nuné, bele observa momoos, oinsá mak estudante sira halo festa iha ambiente “hura-hura libertinagem”.
Se reflete diak katak sistema ida tuan né loke hela dalan luan ba mestri sira sai funsionáriu públiku, nebé hakiak deit mak atitude ida “manha” liu (desculpai-me por ter usado este termo). Tanbá garantidu tiha ona ho saláriu, maski kiik tebes, loos, maibé lá merese atu hatudu atitude nebé lá preokupante liu iha halao sira knaar profisional.
Tuir loloos, tenki troka tiha ona sistema hirak tuan ho hirak ho hirakcfou seluk atu evita problema ida: Mestri sirá ezije mak direitu injustu maibé lakohi atu kumpri sira nia obrigasaun moral profisional.
Uluk sei DG, halo vizita ba nasaun balun hodi haré sira ninia Sistema Edukativu. Ezemplu ida mak, Sistema Edukativu iha Filipina: Mestri sira hodi kusta rasik ba hasai tiha uluk diploma formasaun kompletu, hafoin mak Governu ka ONG sira rekruta tuir méritu loloos atu ba hanorin iha eskola públika ká privada sira. Tanbasá TL lá aprende housi esperiénsia né?
Mestri sira, barak mak lakon tiha sira nia dignidade profisional, hodi lá hatudu-an dedikadu, asíduo dezempenhadu; no sei hatudu hela lalaok protesta barak no hatauk de’it nai ulun, diretor/a tenki aumenta tan valor injustu ba sirá nia profil Desempenho. Kasian!
Maski la iha seriedade atu investiga lalaok hirak korutu no modu esplorasaun hirak seluk hnsn: Osan ba simu dokumentu sira, ba uniforme eskola, hatama estudante família selu housi lotuk, subsidiu ba festa despedida, hadauvmalu persentajen fotokopia matéria ezame, nsst. Tanbasá housik hela eskola sira barak sai tiha fali kampu pratika komérsiu ilegal no esplorasaun? La tanbá sistema modelu hirak hanesan né mak TL luta no ema wain fakar raan no lakon vida? Iha hakarak atu hakiak Sistema Edukasaun ida traidor ba nia Nasaun?
Se taka dalan ba justisa, mak konsiénsia moral sei julga! Fo hanoin nanis tiha ona katak: “Ukun Governo da-IX la fasil”, dehan PM atual. Tan né, Ministro Educação ho nia aparatur sira tenki servisu eztra forte, brani no konsistente tan sei hasoru risku boot sira, atu troka tiha sistema hirak tuan nebé la tane ona justisa ho hirak foun, nebé hatudu nia lalaok no hahalok sira furak, kmanek, metin no justu liu tan.
Jesus dehan nanis ona: “Keta suku hena foun ba kamiza tuan; selae, nia sei naklés luan liu tan”, Mrk 2: 21.
Kualidade Edukasaun, iha TL depende ba kualidade profissional mestri sira nian, iha eskola; no responsabilidade moral edukasaun tula ba kbás konsiente sidadaun hotu- hotu.
A luta continua …!




