Loron 14/12/2022, Domingos Maia.
Belun manorin sira:
Fator hirak nebé sai kauza ba estudante, inan-aman no sosiedade jerál hodi hatudu atitude desvaloriza, la hana’i ba prinsípiu dignu ezame nian, balun maka ne’e:
- Sistema foun nebé ho nia objetivu halakon tiha sistema dignu ezame nian iha level eskolaridade kraik (EB) no fó biban-luan ba estudante sira atu pasa hotu de’it exame.
Nune’e, hodi hamosu sira- nia hanoin- fraku katak estuda ka lae, sei pasa hotu iha ezame hodi hakat ba klase áas foun.
- Sistema “valor katrolan politik” hosi tempu ukun Indonesia nebé aumenta pontu ba nota negativa sai pozitiva hotu mak eransa ida fó pasa hotu ezame atu evita de’it problema hosi estudante. Nune’e, mak estudante sira mós laran- metin tiha ona katak sira sei liu hotu iha ezame no lalika halo tan esforsu maka’as atu estuda.
- Valór nebé katroladu (aumenta) ba nota-ki’ik ou negativa, uluk, dala wa’in, la’ós mai hosi estudante sira-nia kbi’it rasik, maibé hosi eskola no manorin sira hodi foti-sa’e oin, manan naran no hetan projetu sira.
- Nota hirak nebé atribui ba estudante sira la reál, fitivu ou subjetiva basá manorin sira, idak-idak ho maneira rasik nebé injusta buka defende atu nia estudante sira tenke liu hotu iha ezame. Ezemplu konkretu balun, bele foti:
- a) Manorin balun fó uluk tiha matéria ezame nian ba nia estudante sira atu estuda.
- b) Telefone uluk tiha ba kolega manorin-seluk hodi tulun aumenta nota ba nia estudante (oan/subriñu).
- c) Fó prezente-pulsa/osan ba manorin-seluk hodi hasa’e tiha nota.
- d) No ida nebé malorek-aat lós mak inan-aman sira mai intimida ou ameasa fali manorin sira atu fó oan liu ezama ho razaun oin-oin.
- e) Bainhira lalaok no hahalok hirak ne’e sai tiha sistema tradisional ida hodi hana’i nú kultura ida mak difisil ona atu kore tiha hosi sistema edukasaun.
PERGUNTA-KLEAN IDA:
Hanoin saida mak nakbelit hela iha manorin, inan- aman no estudante sira-nia ulun?
Mak notas- falsa katrolada no sertifikadu-mamuk nebé forma ema-nia mentalidade sai molenga, sadere no beik hela.
Afinal, estuda no aprende ne’e ho nia objetivu nobre mak atu hahisi kakutak nakunu ho siénsia krítika no hari’i abilidade téknika nebé aplikável atu soi sira-nia moris nebé dignu no justu.
Lala’ok hirak ne’e hotu mak influénsia estudante sira bainhira housik tiha banku eskola, sai ho atitude nebé tara-an (dependente) hela ba ema- seluk no governo, tane- liman de’it hodi husu servisu. Mentalidade ida ne’e hamonu rasik sira-nia dignidade umana no hamihis tiha valór dignu sistema sertifikasaun dignu ezame ne’e nian.
Mentaliza ba oan no inan- aman sira katak, ohin loron, buka servisu la ho sertifikadu ona; maibé ho hatudu kakutak-matenek no abilidade (skill) servisu.
- KONDISAUN SALA:
Problema ida tan mak ema hotu hatene tiha ona, katak kondisaun sala sira iha eskola varak sai fatór ida nebé la favorável no la konfortável tan númeru alunu sira sempre aumenta barak liu tiha nia kapasidade ideal mak difisil tebes atu halo kontrolu ho efisiénsia ba ezame ida, hodi nune’e, fó biban livre lós iha tempu exame ba ezaminandu sira atu rame-rame halo servisu- hamutuk, kopia ba malu de’it matéria ezame nian iha sala- laran.
REZUMU-KLARAN IDA.
Prinsípiu ida nebé hana’i no hamtauk ba sistema ezaminasaun nebé dignu nia vantajen di’ak maka:
- Dudu/dada/dezafia/motiva estudante sira atu prepara-an ho seriedade matéria-ezame nian; la’ós hein de’it biban atu naok (cábulas/nyontek) de’it.
- Manorin/Koretór sira tenke halo koresaun nebé objetiva atu hosik pasa ezame ou sai repetente ho justifikasaun nakloke. Nune’e estudante sira no inan-aman sira sei manan konfiansa no maske tanis maibé rekoñese sira an no simu realidade nebé justa hodi hasa’e mós autoridade (wibawa) edukasaun nian.
- Resultadu avaliasaun nebé objetivu tenke lee uluk iha sala-laran hafoin tara/kola tiha iha didin-lolon ou oda-matan eskola nian atu ema hotu bele haree.
- Sistema-foun nebé mosu ho nosaun ida furak no lójiku katak ema hotu soi direitu atu hetan fatin iha eskola maibé, tuir loloos, la soi direitu hanesan atu lulun ba pasa hotu de’it ezame. Nune’e edukasaun la valoriza aspetu- seluk hosi estudante sira no aseita mós diferensa talenta hosi estudante idak- idak.
NIA IMPATU:
Ikus mai, impatu saida mak edukasaun koko hela dadaun, oras ne’e, liu-liu, iha eskola sira?
- a) Estudu no norin sai tiha fali naha-todan boot ida ba manorin no inan-aman sira atu atua ho orden/dixiplina ba estudante sira, tantu iha eskola no mós iha uma.
- b) Sistema, métodu no meiu sira nebé, uluk, dignu hodi uza ba avaliasaun ou ezame, oras ne’e, folin-laek tiha hotu.
- c) Estudante no inan-aman sira ezije no obriga atu oan sira tenke pasa iha ezame maske la domina matéria, tan de’it sistema foun fó lejitimidade irrefletidu iha kontestu lokál ida nebé ladauk preparadu ou la adekuadu atu simu kedas sistema-foun ruma.
(Sei hatutan …).

