OPINIAUN · 17 Jan 2024 15:05 ·

PARLAMENTO NASIONAL MUZEUM BA PROBLEMA NO KONFLITUS


PARLAMENTO NASIONAL MUZEUM BA PROBLEMA NO KONFLITUS Perbesar

Traisaun ba Intelektual “Intellectualis Prodition” Hit no hatudu liman ba malu, dinamika politika halo ema hotu hakarak koalia husi povu to iha ukun nain hakarak sai ukun ba lian sira, hanesan Bibiatan Maromak nian Amu Bispo Diocese Baucau Dom Basilio do Nacsimento hateten katak Labele halulik ba buat ne’ebe lulik mai be’e hahalok ema nian halo tuir lei. Realidade husi ida ne’e, to agora foti no hatudu liman ba malu semak lo’os, Ami mak lo’os, Sira mak lo’os, Ita mak lo’os no la hatene semak salah pergunta..??? Natureza, Ema ou Lei mak salah…… Lolos Parlementu Nasional sai solusiona ba problema e conflito, tanba Parlamento Nasional nudar uma fukun ba Povo Timor Leste maibe’e oras ne’e uma fukun nakfilak a’an sai fali muzeum ba problema e conflito, liu husi imazen ne’ebé ita asiste husi notisia meza presidente parlementu nasional sei lutu haleu hela ho’o fita polisia nian to agora, la iha serteza ne’ebé hatudu kauza husi hahalok sira ne’e, lao no lao bei-beik no la hatene nia remata to iha ne’ebé.

Ho situasaun ne’ebé mak iha kompara entre sira mak kaer ukun no hanesan povu bai-bain justisa ida ne’ebé mak los. Hanesan nasaun soberanu katak estadu hakruuk ba Lei Inan no lei oan sira no garante justisa ba ema hotu hanesan mai ho prinsipio Equality Before The Law, tuir Siensita, Samuel F. Miller ho lian inggles katak “No man in this country is so bigh that be is above the law. No officer of the law may set that law at defence with impunity. All the officers of the government, from the bigbest to the lowest, are creatures of the law, and are bound to ebey it”. Nakfilak ba bahasa katak “Tidak ada manusia di Negara ini yang begitu tinggi sehingga berada di atas hukum. Tidak ada petugas hukum yang mengatur hukum itu dengan pertahanan tanpa hukuman. Semua pejabat pemerintah, dari yang paling besar sampai yang paling rendah, adalah mahluk hukum, dan terikat untuk mematuhinya”. (Tradusaun livre) Ho’o ilustrasaun ida ne’ebé hateten iha leten halo hau perkupa ho saida mak Siensista Taverne hateten ho lian bahasa katak “berikanlah penulis seorang jaksa yang jujur dan cerdas, berikan penulis seorang hakim yang jujur dan cerdas, maka dengan undang-undang yang paling buruk pun, penulis akan menghasilkan putusan yang adil”. Nakfilak ba tetum katak fo’o mai eskritor Prokurador ida ne’ebe matenek no onestu, fo’o mai eskritor Juis ida ne’ebe matenek no onestu, mesmu lei ne’e la diak ou a’at eskritor ida ne’ebe matenek no onestu sei fo justisa ida ne’ebe justu no lo’os ba ema hotu, hanesan mos liafuan mai husi Plato katak Lei hanesan instrumentu hodi grante justisa iha situasaun Injustisa.

Ho hanoin ida ne’e atu ilustra katak, Hanesan laho mete hamlaha iha armazen fo’os nain, ita nak-filak ba iha parlementu nasional Timor-Leste sai hanesan uma fukun timor nian ne’ebe hodi halo lei no fo solusiona ba lei ne’ebe la klaru, mais depotadu sira insulta no hakilar malu to mosu agresaun fisika tan deit lei la fo esplikasaun ne’ebe klaru ba distituisaun atu no meia ou foti prezidenti foun to ikus mosu ha-halok ne’ebe la merese atu akuntese to hatudu asaun ne’ebe lei mos la haruka atu aplika hanesan hateten iha lian latina katak LEX NIMINEM COGIT AD IMPOSSIBI ho lian bahasa katak Undang-undang Tidak Memaksa Seseorang Untuk Melakukan Sesuatu Yang Tidak Mungkin. La bele mai ho’o prinsipiu ida ho nia terminolozia katak “Necessitas Facit Licitum Quod Alias Non Est Licitum” ho lia bahasa katak Keadaan Terpaksa Memperbolekan Apa Yang Tadinya Dilarang Oleh Hukum, ita nasaun soberanu lei mak sai sasukat ba ita hotu iha Nasaun Republika Demokratika Timor-Leste, hanesan ita nia Aman ba Nasaun RDTL, Dr. Francisco Guterres Lú-Olo katak dalan úniku ne’ebé mak prezidente uja mak nafati hakruk ba Konstitusaun Republika Demokratiku Timor-Leste lai iha tan dalan seluk úniku konstitusaun. Maluk intelektual sira hanesan Titlo ne’ebe iha leten hateten katak Intellectualis Proditione, Traisaun ba Intelektual,Penghianatan Intelektual ho hanoin ida ne’e nudar intelektual mai ita fo ita nia hanoin liu husi intelektualidade ne’ebe ita iha hodi fo kontribuisaun ba ita nia nasaun doben RDTL ne’ebé mak ita hotu hadomi liu husi ita nia hakerek, liu husi diskusaun, liu husi siensia ne’ebé durante ne’e ita apriende husi kadeira academik, la bele tur nonok no hare deit, fo ita nia hanoin hodi hasai ita nia nasaun husi situasaun dinamika politika ne’ebé lao dadaun agora ne’e.

 Iha realidade barak mak ita asisti hahu husi konstrusaun estadu ne’ebé hahu husi tinan 2002 to iha tinan 2006 mosu krize ne’ebé bo’ot afeita ba Timor Oan barak mak sofre ba krize ida ne’e, mais ho dinamika Siensia ne’ebé mak lao no abansadu halo matenek nain Timor Oan sira maduru iha politika ne’ebé mak lao dadaun signifika katak ita hatudu duni ita nia kapasidade hanesan intelektual. Nudar mos aman ba fundador nasaun RDTL Kay Rala Xanana Gusmaõ no fundador sira seluk Dr. Mari Bin Amudah Al-Katiri, Dr. Jose Ramos Horta, etc. Sira nafatin fo korajen ba timor oan tomak katak nafatin kria Paz, kria Amijade, kria Harmonijasaun nafatin kaer metin fiar no kultura hanesan mau alin, feto san hanesan ita nia toman nudar timor oan. Husi hirak ne’e hotu mai ita halo reflesaun katak lolos ida que los maka ida ne’ebé tuir dalan konstitusaun ne’ebé ita hotu obdese ba ka tuir politika ne’ebé faborese ba partidaria e ba grupo balun, hare no tetu tuir oklu akademika hodi diside atu ba no hamrik iha ne’ebé, la bele sai anju de guarda ba poder ne’ebé iha mais haluhan tia buat ne’ebé ita rasik hatene katak ne’e salah no la tuir matadalan ba nasaun doben ne’ebé ita hotu hadomi Republika Demokratika de Timot[1]Leste hanesan biblia ba nasaun maka KONSTITUSAUN RDTL. Socrates “Gnotbi Seaton” kenalilah dirimu katak kuinese ita nia a’an. Obrigado e Bem Hajam Dili, 23 de junũ 2020 Eskritór Nuno Saldanha da Silva Fatima, Lic.Dir., MH

400 Views
Artikel ini telah dibaca 183 kali

Baca Lainnya

EMA VS KULTURA

25 July 2024 - 23:33

BABEUR BUROKRATISMO HANESAN DIABOLIS PROVOCATUS BA SISTEMA ATENDIMENTO IHA TIMOR-LESTE  

21 July 2024 - 12:36

Papél  Estudante  Kampeaun  Edukasaun Literasia  Dijitál  Timor-Leste

13 July 2024 - 12:53

Akórdaun Tribunal Rekursu VS Lei Indulto no Komutasaun Pena + Dekretu Prezidente Repúblika

3 April 2024 - 16:43

TEMPU  QUARESMA  OPORTUNIDADE  GOVERNANTE   PRÁTIKA  FRATERNIDADE   UMANU                                              

16 February 2024 - 14:28

 Produsaun Vida  Sosial No Sosiedade Ho Natureza

29 January 2024 - 11:45

Trending di OPINIAUN