Husi: Domingos de Deus Maia
Nasaun sira ne’ebé foin mak ukun-an no tama iha klibur país sira, foin hari’i-an iha aspetu moris hotu-hotu, simu ho hana’i Sistema Demokrásia ne’e hanesan preseitu doutrinál ida.
No TL, tan de’it foin kore-an housi sistema ukun ne’ebé hatauk no hanehan, ladauk iha esperiénsia no kompriensaun-klean kona-bá sistema demokrásia ne’e, tan ne’e mak fó biban oportunu, atu ema-polítiku ka grupu partidáriu sira halo interpretasaun tuir sira-nia interese polítika atu hadau-malu ukun Nasaun nian.
Nune’e, la iha tan lala’ok flexibilidade hodi uza kakutak-umanu, krítiku ida atu hewa’i tiha interpretasaun ne’ebé kleuk kona-bá Sistema Demokrátika ne’e, iha kontestu lokál ida.
Se iha nasaun boot sira hanesan USA, iha partidu-boot rua de’it ho nia kandidatura mós na’i rua de’it; maske tahek uluk housi Estado Federal sira. Lalika haree dok, haree de’it Indonesia, Nasaun-boot ida, iha Sudoeste Asiático, ho ninia Província 33 (tolu nulu resin tolu) no densidade populasaun kuaze 275 milhões, hatuur nia kandidatura ba Prezidente RI pár rua de’it.
Timor-Leste mak Nasaun-ki’ik ida, foin moris tán ho nia mate-restu populasaun sobrevivente 1, 2 (millaun ida resin), hari’i partidu barbarak; ikus mai, hatudu kandidatu sira besik 20 (rua nulu) tan de’it hana’i Sistema Demokrásia hanesan preseitu-doutrinál ida.
Karik mós tanba povu TL seidauk iha atitude-krítiku, sei simples no inosente, maioria gosta rona de’it mak lian-furak liberdade ne’e, tan nia sai tiha ona vítima ba sistema seluk ne’ebé, housi otas ba otas, hanehan lia liberdade no haterus tiha ona nia, maka nia seidauk koko efeitu-moruk housi liberdade bainhira seidauk iha nia maturidade (mentál-tasak).
Seráke governo la propoin regras atu regula ka limita gastu inútil OJE, tinan-tinan, ba de’it saida mak la soi folin ba Nasaun, hodi housik hela buat hotu la’o-nakloke tuir liberdade ida, ne’ebé deskontroladu no la soi nia prinsípiu lójiku ruma; maibé tan de’it hana’i-hahí liberdade demokrátika?
Ho motivasaun saida loos mak hato’o kandidatu sira barbarak hanesan ne’e? Maske kandidatu sira, barak hatene-an hela katak la soi kapasidade mínimu ida ba lideransa nasionál, iha futuru? Obriga-an de’it.
Ne’e atu hatudu de’it frakeza ba mundu katak Timor-Leste, oras ne’e, implementa nakunu Sistema Demokrásia, ho nia kahakat hanesan ona ho USA; no hatudu-an atu liu tan fali nasaun sira seluk, ne’ebé moris uluk tiha ona nia, iha mundu ne’e.
Se fó dalan luan no livre hanesan ne’e, grupu to’os-na’in, ai-leba, roda-tolu, nst, mós bele aprezenta mós sira-nia kandidatura rasik. Atu to’o rohan ba ka lae, importante ba sira mak biban atu “halo istilu lai”.
Nune’e, atu halo dalan-demokrásia kandidatura nian ba ukun Nasaun ne’e, sai tiha fali hanesan ema hadau-malu iha formatura ba simu sasaan “cesta básica”.




