Lafaek News—Centro Nasional Chega IP. ho (Asosiasaun Eis Prizoneiru Polítiku (ASSEPPOL), segunda Dili 25 de Juñu, realiza hamutuk semináriu nasional ho tema jerál tortura no protesaun ba direitus umanus iha Timor Leste,
Objetivu husi semináriu refere atu promove loron internasional ba apoiu vítima torturasaun hodi refleta no onra ba vítima torturasaun no aktu krúel sira iha Timor-Leste li-liu ba eis prizioneriu polítiku no mundu tomak, no semináriu ne’e realiza iha ámbitu komemorasaun loron Internasional ba vítima torturasaun ne’ebé realiza iha loron 26 de 2024.
“Tinan ida ne’e ita selebra tinan 11 governu Timor ratifika kovensaun ONU nian kona-ba kontra tortura no apoiu ba vítima husi torturasaun, iha tinan ida ne’e mos marka tinan 75 membru ONU sira pose iha 26 Juñu mak loron nasional ba apoiu vítima tortura nian iha tinan 75 liubá, depois de segundu guera mundiál, eis membros sira hotu-hotu hamutuk hodi hateten katak tenki hakribi, meiu saida de’it estadu liu husi atividade públiku sira uza atu hetan informasaun, ita rejistu iha ita nia istória husi 75 to mai 99 Timor-oan barak sai vítima ba tortura, tortura ne’ebé mak halo, bainhira indonézia hahú halo invazaun mai Timor, bainhira ita iha funu maun alin, Timor-oan sira sujetu liután tortura ne’ebé halo husi partidu polítiku sira entun tinan ida ne’e ita selebra tinan 21 Governu Timor-Leste iha dever atu iha loron 26 de Abril prátika konvensaun ida ne’e nudar jestu ida governu estado nian katak liu husi pasado ne’ebé moruk nian ita lakohi ona,” Hugo Fernandes ba jornalista sira iha CNC Balide Dili foin lalais.
Nia dehan, iha tinan ida ne’e ema ko’alia barak liu istória, maibé presiza haree mos maluk Timor-oan sira ne’ebé sofre torturasaun oinsá ho sira nia kondisaun moris, iha sorin seluk torturasaun sempre akontese ne’ebé komete direta husi ajente públiku hanesan polísia militar no guarda prizonais sira, tanba ne’e presiza halo reflesaun iha tinan 2024 ba oin.
“Ita hatur nia iha aspeitu ida ne’ebe mak oinsá identidade públiku sira kontinua proteze no promove direitus humanu, ha’u hanoin istorikamente tortura ne’e komete husi ajente públiku sira polísia militar intelejénsia no guarda prizonais sira mak komete, iha Timor la akontese kaer ema lori mai dadur interogasaun no ita hakarak refleta tinan 2024, ita ukun an kondisaun ita nian oinsá ita la ko’alia istória, maibé ko’alia komprimísiu estadu governu Timor Leste nian protege direitus humano atu halakon tiha Tortura nudar país demokrátiku,” Diretór Ezekutivo CNC, Hugo Fernandes ba jornalista ssalienta..
Iha fatin hanesan Ministru Justisa, Sergio Hornai hateten nudar reprezentante governu liu husi ministériu justisa hodi mai loke semináriu ho objetivu atu komemora loron toturasaun internasional ne’ebé eziste dezde tinan 75 too 99.
“Ohin loron ho nia objetivu atu bele komemora loron tortura internasional ne’ebé ita halo 76, ezisténsia loron tortura ninian, ita hanesan estadu ita ratifika ona kovensaun ba tortura haree ba situasaun kotuk liu husi prosesu ida naruk, entun ita hakarak mai ohin ita hamutuk ho ita ninia camada asosiasaun ema sira ne’ebe sai hanesan sasin ukun rasik an ba iha prosesu libertasaun da patria iha tinan 24 nia laran, ita nia luta ba iha patria katak ita liu husi prosesu ida ne’ebé naruk ohin ita sai hansan estadu independente ba soberanu sai hanesan parte ida ba estdu ba komunidade internasional hodi haree fila-fali oinsá atu halo medida sira atu halo metigasaun ba iha medidas ida prevene Tortura nomos tratamentu des-humanos kualidade,” Sergio afirma.
Nia akresenta, Governu ka estadu mai ho hanoin bo’ot ida katak konstituisaun RDTL proibe atu orienta ita ninia hanoin sira ba iha ne’eba, entun ita tenki trata ita nia sidadaun hanesan ema ho dignidade atu bele kontribui ba iha estadu Republika Demokrátika ida ne’e ho ida-idak nia abilidade no ida-idak nia kapasidade atu kontribui ba iha sosiadade ne’ebe dinámiku mais progresu ba iha país nian.
Estajiada : Maria José/Idinha Francsica
Editor : Agapito de Deus




