Loron, 07/05/2022.
Hosi: Domingos Maia.
“Adota Princípio Igualdade vs Equidade. Qual é a sua vantagem justa na prática?”
- Uluk nana’in, buka atu kompriende uluk sentidu terminolójiku housi lia-fuan rua ne’e tuir DLP, maka:
- a) “Igualdade” signifika fahe osan $200 ba uma-kain ida-idak hanesan hotu de’it nia kuantidade iha rohan ba rohan.
- b) “Equidade” mós signifika “igualdade”, fahe sasaan/ osan hanesan, maibé ho sentidu aditivu mak ho “proporcionalidade”, tuir uma-kain idak-idak nia grau ka level kondisaun reál ekonómika.
Ho kompriensaun sentidu lia-fua rua ne’e nian, maka:
- a) Subsídiu nebé Governo atuál deside atu fahe osan $200 ba kada família iha tinan ida dal ida, adota “prinsípio igualdade”. Ne’e loos, maibé la justu no efetivu iha prátika.
- b) Tuir báze-morál doutrina Kreda nian diferente tuir opsaun ida da-ruak. Katak tenke fahe osan $ 200 ne’e tuir grau/level ekonómika uma-kain idak-idak nian. Sistema ida equidade ne’e la fasil atu implementa tan tenke iha uluk dadus prontu nu’udar sadukat-loos ida. Maibé ne’e atu ema ka klibur ema nebé soi kbi’it-boot no iha sasaan/ osan barak liu tenke fahe ho/ba ema ka klibur ema nebé mak iha sasaan uitoan liu ka iha osan ho montante-ki’ik liu. Tan ne’e pretende hili mak prinsípiu ida proporsionalidade ne’e hodi tetu garantia justa tuir karidade kristaun nian no bele sukat sasaan dádiva/subsídiu/oferta ruma nebé mak atu fahe tenke ho nia “proporsionalidade”, tuir idak-idak nia kbi’it.
- c) Se fahe $200 housi Na’i PR too povu ida ki’ak rabat -rai lós hanesan de’it, maka uza sistema ida nebé hari’i metin lutu-naruk (gap) la nahas entre ida riku tiha ona ho ida nebé sei ki’ak rabat-rai hela, sai ki’ak ba nafatin de’it.
Se nune’e mak Governo nia hakaran duni, sei kuran ou la iha sensu-morál nebé justu housi na’i-ulun no ukun-na’in sira?
- Osan ho montante $200 tinan ida bele tulun povu- ki’ak hi’it-an sai housi nia kondisaun ekonómiku nebé dolar-rabat rai hela, oras ne’e?
Bele imajina, maluk sira, ukun-na’in no funsionáriu públiku sira, halo servisu ka tuur de’it mós nia bukae sei la falta; maibé ba funsionáriu sira nebé servisu riba-an mate iha empreza privada no ONG sira, se la tama servisu no hatudu prestasaun servisu di’ak, mak sei dolar-rai hotu, la hetan tan dolar oin. Oinsá tan ho família sira, nebé forma maioria ezmagadora populasaun TL, la iha fonte lukrativa ida firme atu sadere-an metin ba, oras ne’e?
- Sistema igualdade ne’e uza hanesan instrumentu “funil ho rede-tais isin bokar”. Ne’e mak sistema kolonialista no komunista nian iha tempu uluk atu esplora povu-ki’ik kbi’it laek atu:
— Osan povu nian, sei tais porsaun-boot no sasaan isin-bokar sei satan-netik tiha iha topu, grupu-ki’ik ida nia liman-besi.
— Porsaun ida ki’ik no mihis mak fahe ba povu maioria ho “prinsípio igualdade”, nebé rona nia lian-furak tebes, tama borus liu povu nia fuan-klean. Maibé realidade mak haree ba!
— Osan housi nasaun sira parseiru ka organizasaun doadór sira mós favorese liu Governo no ONG sira, maské lori povu maioria nia kondisaun-ki’ak mak tane- liman hodi simu kontradu- bisnis bilaterál sira.
- Se Governo sira, ida tún, ida sa’e fali, hatene moos tiha ona katak sistema ida fahe-osan ne’e hamate povu-nia espíritu kreativu atu hari’i-an, tanbasá mak Governo la buka tiha dalan -seluk nebé edukativu duni atu povu hadian rasik nia kondisaun ekonómika nebé sustentável hodi fó netik garantia rejistente-naruk ba nia moris duké fahe osan $200 nebé tinan ida tiha mak foin fó dal ida, sei semo-lakon lalais tiha. Ida ne’e kan la’ós situasaun ida emerjente tok?
Maluk sira hotu:
Pergunta balun atu reflete: a) Adota prinsípiu “bagi rata”, igualdade ne’e justu ka lae atu tane povu-nia moris ekonómiku?
1.b) Ukun-na’in sira:
— soi duni sensu-morál karitativu ba nia povu; ka keta fuan no neon mamuk hela karik?
— Ou haksumik ka hafalun polítika-ego ida atu habokur-an nafatin de’it?
–Ou ho motivu polítiku ida atu antesipa hamamar tiha povu nia fuan hodi halibur votus barak iha El Par 2023 tuir mai? Ou, ou, ou, …?
- Povu doben TL, oras ne’e, sai ki’ak duni iha nia aspetu moris-ekonómiku tan fatór influente globál barak, maibé nia matenek ona ho atitude krítika. La di’ak liu mak ukun-na’in sira ka governo pratika de’it mak justisa no aplika sistema sira nebé mak hatuur duni nia objetivu finál klaru atu eduka no sensibiliza povu, maske fo’foun sente todan atu aplika, duké ho sistema retórika polítika sira nebé lohi no bobar malorek lós.
Povu doben TL:
La iha luta ida ba moris- ksolok naruk mak hakat liu ho dalan-kman de’it. La iha ..Bei-ala matebian sira no na’i-ulun erói matadalan sira hatudu tiha ona iha história luta-naruk ba URA TL nian atu derasaan-foun haktuir bá. Tempu ona, ketak sai ema-bilaan resin!
Mai ita aprende no luta nafatin atu konkretiza sentidu URA Povu TL nian.
Ho ksolok ita selebra Loron Histórico Restauração 20 de maio 2022 mai daudaun.
Hadeer ba Povu matenek-na’in TL housi sentimentu- kia’ak! Viva ba luta-na’in sira URA nian!




