Segunda-feira, 21/03/2022.
Hosi: Domingos Maia
Agora, mai ita analiza nafatin sikon sira ho kakutak-matenek:
1. JRH hakat ba segunda ronde karik ho naha-kma’an (278.138=42,2%).
Enkuantu FG LO, hakat ba segunda ronde karik ho naha-todan, basá diferensa entre kand.Pres PR na’in rua ne’e nian boot liu, kuaze metade (134.999=22%).
2. Predisaun: a) CNRT + partidu apoiante sira seluk sei mantein sira-nia votus ba JRH.
b) pergunta: Seráke apoiante sira housi: LAT, PD, Khunto, Os Verdes sei fila haraik votus ba FG LO? Tuir predisaun pesoál:
— PD 90% sei hali’is ba JRH.
— Khunto 70% sei hali’is ba JRH.
— LAT nian sei fahe rua karik, tan membru sira barak mak mai housi P-Fretilin. Maibé bele tan sentimentu traisaun no desgostu, la hili Lu nein JRH, bele hili surat-mutin. Maibé ho laran-metin ba ukun, karik LAT bele kovense nia votante sira balun atu hili JRH.
— votante sira housi kand.Pres PR independente sira, 80% sei hali’is ba JRH.
Iha mós razaun sira maka: a) mapa geografiku- polítiku, sosio kulturál, rejionál no étniku atu justifika predisaun hirak leten ne’e. b) Bainhira haree ba diferensa votus entre kand. Pres PR forte na’in rua dook malu liu atu kompete hikas; maibé tan Lei, haktuir de’it lai.
Atu Konklui: 1. Destinu ukun Nasaun RDTL nian sei tula duni ona ba kbás JRH nú PR-RDTL nian housi P-CNRT.
2. Vitória ida ElPres ne’e rezulta housi MBX nia don-matenek hodi tula-liman ba kand.Pres JRH; la’ós meramente tan kbi’it-polítika instituidu housi P-CNRT,
basá:
a) Hanesan mós P-Fretilin, estrutura lideransa partidu tuan kleur liu ona, halo ema barak, liu-liu foinsa’e sira, mak sente bosan tiha ona no hakarak hatudu kbi’it no direitu ba ukun Nasaun RDTL ne’e hodi muda tiha ambiente sofiskante ne’e.
b) Se kand.Pres PR mak housi derasaan-tuan hotu, mak sei lori nafatin diferensa polítika no Impasse Polítika sei la kotu, basá todan atu hewa’i sira-nia toman-aat konflitivu nebé haluut-metin tiha ona iha tinan barak nia laran, susar.
Tan ne’e, pessoa JRH, maske umanu la perfeitu, nú PR, nia mak sai alternativu ida loos tuir maioria povu nia hakaran no sai instrumentu rekonsiliadór, unifikadór no restauradór ba lapsu lala’ok lideransa, institusionálidade no konstitusionalidade RDTL hodi buka hamorin fali TL nia naran ba/iha mundu.
Se ida ne’e ideál liu tuir povu nia mehi atu hamoniza hikas entidade hotu mak tenke admite tama iha ukun-foun Maun LAT, basá nia (LAT) mak, moralmente, sei hakuak nafatin nia maun TMR no Lu Olo.
Ita hein …




